Kalevala on Suomen kansalliseepos ja yksi maailman merkittävimmistä kansalliseepoksista. Se koostuu runomuotoisista lauluista ja kertomuksista, ja sen on koostanut suomalainen runoilija ja filologi Elias Lönnrot. Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1835 ja myöhemmin laajennettuna versiona vuonna 1849.
Kalevala perustuu pääosin suulliseen perinteeseen, joka kerättiin eri puolilta Suomea ja Karjalaa. Lönnrot matkusti näillä alueilla keräämässä runoja ja loi niistä yhtenäisen eepoksen. Kalevala sisältää 50 runoa ja on jaettu kahteen pääosaan.
Teokseen keskiössä on Sankari Väinämöinen, joka on viisas tietäjä ja taiteilija. Muita tärkeitä hahmoja ovat Lemminkäinen, Kullervo ja Ilmarinen. Eepos kertoo heidän seikkailuistaan, taisteluistaan ja ihmeellisistä tapahtumista, kuten Väinämöisen kilpailuista Joukahaisen kanssa tai Lemminkäisen yrityksestä voittaa kaunis Pohjolan neito.
Kalevala on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen kulttuuriin ja taiteeseen. Monet taiteilijat, kirjailijat, säveltäjät ja kuvataiteilijat ovat saaneet Kalevalasta inspiraatioita. Eepos on myös ollut tärkeä tekijä Suomen kansallistunnon muotoutumisessa.
